Kilokiukuttelija

20.10.2015

Ihmisiä katoaa ja löytyy

Tähän sopisi pieni kulmakarvojen rypistys.
Ihmisiä = blogaajia, tai siis blogeja katoaa.
Eivätkö ihmiset ymmärrä, että eiväthän he itselleen blogaa, vaan meikäläistä varten??
On epäkohteliasta kadota enkä saa tietää mitä henkilölle tapahtui! Kauheet traumat iskee!

Puolinainen katosi ja löytyi onneksi, mutta Prouva Oo on edelleen hävöksissä. Huokaus.
Ihmisten pitää olla luotettavia ja pysyä heille kuuluvilla paikoillaan, eli blogeja ei saa tuhota noin vain.

No, mitäs muuta?
Paino? Joo, 74,5 kg. Jee.. Puolitoista vuotta sitten taidettiin olla viimeksi näissä mitoissa. Nyt alkaakin mielenkiintoinen odotus, että saadaanko kolmosella alkava luku seiskan perään nelosen sijaan. Ehkä. Hitaasti mutta jos varmasti?

Niin ja äskettäin oli Virallisempien Housujen tarve, ja kappas, ei tarttennut laittaa fat pantseja, vaan ne "tavalliset" oli ihan hyvät. Massiivisen lounaan jälkeen vähän kiristivät, mutta kyllä se mahamakkara siitä sitten asettui.

Ajattelin tuossa muiden blogauksesta kiukutellessani, että kai sitä itsekin pitää itsestään välillä ilmoitella, mutta kun mun elämässä ei juuri nyt tapahdu yhtikäs mitään. Ei sitten niin yhtään mitään. Jokainen päivä seuraa toistaan suht samanalaisena, eikä kohokohtia, joskin ei mitään negatiivistakaan, ole eikä tapahdu. Raportoi siinä sitten elämästä..

14.10.2015

Kaikenlaista ja ei mitään

Nyt on ollut taukoa bloggauksessa jonkin aikaa, eikä välttämättä mistään erityisestä syystä.
Pidin tuossa toki pitkän ja sinnikkään flunssan, joka veti petikuntoon melken kahdeksi viikoksi, mutta eipä se nyt myöskään ole syy.

Ehkä pääsyy on se, että ei ole mitään kummempaa tapahtunut :)

Paino on hitusen hiljalleen alempana, nyt ollaan 74,9 kg - jee!
Hidasta on, mutta olkoon, mihinpä tässä on kiire.

Kuva ei liity mihinkään, kunhan tuo tunnelmaa.. ehkä?
Polvea en ole testaillut matolla, koska se ilmoittele säännöllisesti olemassaolostaan - eikä sillä hyvällä tavalla.

Oho, tsekkasin ja tässä onkin mennyt kuukausi melkein edellisestä postauksesta. Eipä sitä ajan kulua huomaa kun on tylsää ;)

Alkaa vähän jälleen potuttamaan (olen kohtelias enkä käytä v-sanaa ;) tämä tilanne.. Eli kun en voi tehdä mitään millekään ja pitää vaan odottaa, että elämä jotenkin loksauttelisi palikoita paikoilleen. Mutta kun eipä siitäkään ole takeita, että elämä niin tekisi. Argh. Tällainen välitilalimboilu ärsyttää suunnattomasti.

No, positiivista on, että flunssa selätetty, joskin oli shokki saada sellainen ekaa kertaa yli 10 vuoteen. En edes muistanut, miten raivostuttavan ärsyttävää on pärskiä, aivastella ja niistää nenä punaisena.