Lumi laihduttaa

En taida olla sanonut sitä koskaan ääneen, mutta oikeasti, en ole mikään suuri kolauksen ystävä. Siis jos kolaaminen menee ihan liukuen, eli alla ei mikään tartu kiinni, lunta ei ole liikaa eikä se ole märkää, niin homma on "ihan ok".
Mutta jos kola tökkii koko ajan maahan (kuten tänä talvena), lunta on liikaa (kuten tänä viikonloppuna) tai jos se on märkää (kuten tänä viikonloppuna), niin se ei ole enää edes ihan kivaa. Se on ärsyttävää. Ja meillä kun on tuota pakollista kolattavaa aluetta vähän enemmän kuin lääkäri määrää.

Lisäksi tää mun Notre Damen kellonsoittaja-kehoni ei oikein tykkää kolaamisesta: selkä rasittuu joka kerta, olen varmaan jotenkin huonossa kulmassa tms. Mutta ei tuossa kovin moninaisia kulmia ole millä tuota hommaa tekisi.

MUTTA! Kaloreita se kuluttaa kyllä!
Eilen 42 minuutin sessio poltti 450 kaloria! Ei paha! Ja metsässä haahuilu raskaassa hangessa poltti toiset 420 kaloria!
Ja tämä tuli kyllä tarpeen, koska kaveri kävi kylässä ja (tietenkin) toi herkkuja. Mikäpä olisi niin tärkeää kuin saada herkutella ja juoruta teekupposen ääressä?

Kaloreista huolimatta en tällä kertaa valita, koska kaveri toi tuliaisena sitä (uusvanhaa) Pätkis-jäätelöä. Ja täytyy sanoa, että.. NAMMMMMM. Siis kerrankin onnistunut suklaatyyppinen jäätelö!
Hyvin on saatu Pätkiksen maku tuohon ja siellä on vähän suklaayllätystäkin. Jos Pätkis ei putoa, tuo saattaa olla liian suklaaminttumainen maku.

Onneksi pikari on pieni, joten ei sillä saa ihan hirveesti kaloreita lisää. Ja siinä mielessä tuo lumenluonti tuli ihan hyvään saumaan.