Erään keskustelun anatomia

Treffipalstalla käyty ajatustenvaihto:

Mies: Moi, kaukana olemme toisistamme mutta profiilikertomuksesi oli sen verran naurunpyrähdyksiä ja ajatelmia herättävä että olisi mukava vaihtaa rivejä kanssasi:)

Minä: No voihan sitä rivejä vaihtaa. Ei ne siitä kulu

Mies: Mikä on mielestäsi paras sci-fi leffa tai laita kolme parasta? Mikä sinua kiehtoo ko. leffoissa?

Minä:  Scifileffoja on vaikeampi määritellä kuin sarjoja. Mutta toki SW 4-6, Blade Runner, Fifth Element.

Mies: Minun suosikit ovat Alien, Matrix ja Blade runner.

Minä:  Alieneista 3 ekaa joo. Matrix 1 joo mut sit meni niin ufoksi etei jaksanu oikein pysyy kärryillä juonesta (jota ei niissä kahdessa vikassa liiemmin ollu..)

Mies: Sinulla ei siis ole lapsia? Oletko kuitenkin lapsirakas?

Minä: en ole :D

Mies: Sinulle siis on hirvitys olla seurueessa jossa on kolme kersaa alle 10 vee?

Minä: jep, my personal hell

Mies: No miten se silleen, onko ystävilläsi lapsia?

Minä: onhan niillä. mutta miten se liittyy mun lapsista tykkäämiseen?

Mies: No ihan vain tuli mieleen että miten koet olosi ystävien seurassa kun heidän lapsensa elämöivät ympärillä? Siis mikäli todella koet lapset riiviöiksi ja elämää häiritseviksi.

Meidän ei kannata jatkaa keskustelua sillä minulle lapset ovat jumalan lahja ja ajavat musiikin ja sci-fin sekä kaiken muun ohitse. Ajatustenvaihdon jatkaminen olisi teennäistä sillä arvomaailmamme eroavat toisistaan liiaksi.
Kaikkea hyvää elämääsi toivotan ja onnea kumppanin etsintään.

Minä: Samoin