Kummituksia

Kävipä sitten kerrankin (taas) niin, että Aikuinen Mies osoittautuikin Pelkuriluuseriksi ja ghostasi totaalisesti täydessä vauhdissa. 
Tuli kyllä täysin yllätyksenä, mutta niinhän nämä yleensä tulee, eihän sitä muuten ghostaukseksi kutsuttaisi. 

Hänen menetyksensä, en jää selkärangattomia luusereita kaipaamaan. Vaihtoi varmaan mielestään parempaan (todellisuudessa ei tokikaan voi vaihtaa meikäläistä parempaan), joten good riddance. 

Se, mikä tässä jää vähän "ongelmaksi" itselle on se, että tämän jälkeenhän ei oikein voi luottaa lainkaan omaan arvostelukykyyn eikä myöskään toiseen ihmiseen. Koska tässä ei tullut mitään negaviboja, ei mitään playerviboja, ei mitään epäjohdonmukaisuuksia eikä outouksia ennen ghostausta. Eli kun ei ollut mitään "punaisia lippuja", tulee toki mieleen, että miten hemmetissä sitä voi uskoa yhtään omiin vaikutelmiinsa tai oletuksiin toisesta ihmisestä. Tai uskoa yhtään mihinkään mitä toinen sanoo.

Kirjoitin tuolla alussa"taas" lähinnä siksi, että onhan näitä ghostauksia ollut ennenkin, mutta ei toki koskaan vähän yhtään pidemmälle edenneissä jutuissa. Lähinnä siis olen tottunut siihen, että voidaan parikin iltaa viesteillä tiheästi ja keskustella syvällisemmin ja kun aamulla herään, olen Whatsapissa blokattuna 😊. Nämä useammin kuin kerran tapahtuneet nyt ei erityisemmin ole tunnepuolella hätkähdyttäneet, lähinnä naurattaneet. 

Pohdiskelin tässä asiaa ja tajusin, että lähden näihin kaikkiin vähän syvemmälle edenneisiin juttuihin aina omana itsenäni, rehellisenä ja luottavaisena. Ei ehkä kannattaisi 😀Mähän lähtökohtaisesti oletan, että kaikki ihmiset on rehellisiä - mutta eihän ne ole! Monikaan ei ole! 
Saa nähdä miten tässä mahdollisissa uusissa kontakteissa osaisi olla ihan helvetin varovainen ja epäluottava.. se kun ei ole yhtään mua. Mutta toisaalta ei kyllä kauheasti innosta olla avoin ja luottava ja tulla petetyksi/huijatuksi. Koska ei nämä kovin kaksisen luotettavia ole olleet nämä kontaktit. Lienee nykypäivää, mutta aika hankala yhtälö olla avoin ja epäileväinen samaan aikaan. 

Ei tuo kyllä mikään superosaava player ollu, kun kävin sen luonakin eli tiedän missä se asuu. Ihan helvetin tyhmä se on kun ghostaa eikä hoitanut asiaa vaikka "sori, ei tästä tule mitään" -viestillä. Eihän se voi tietää millainen kaninkeittäjäpsykopaatti saattaisin olla! 😂Ehkä se tulevien tilanteiden kohdalla osaa jo varoa ettei ota ketään kotiinsa jos ei aio sitä pitää. 
En ole mikään kostoa hautova, hän ei ansaitse ajatuksiani sen vertaa, mutta toisaalta olisi hauska saada se pelkäämään potentiaalista kostoa 😎

Mutta se siitä. Hän menetti minut, mä menetin vain hetken aikaani. 

Ozempic-rapsa!!
Nyt on taas vatsa tai siis suolisto alkanut temppuilla. Eli mun luumu+vehnälese -combo ei enää toimi. Tai siis toimii sillä lailla, että onneksi vatsa ei ole kovana, mutta nytkin on edellisestä täysistunnosta kolme päivää. 
Ozempicin vaikutus siis aika vahva tuossa ummetuksessa ja siten nyt ei ole painossa muutosta tapahtunut. Tai siis miinusta on nyt -13 kiloa. 
Pitää taas hakea Laxoberonia ja käyttää sitä pari kertaa viikossa, se mennee vielä ok. 

Ozempic on muuten nyt saanu mediassa viime aikoina huomiota vähän enemmänkin ja kaveri vitsaili, että pitäiskö sitä käydä ostamassa varastoon nyt kun "kaikki" innostuu siitä 😄
Laskin muuten, että oman Ozempicin aloituksen jälkeen viisi muuta ihmistä on aloittanut tämän saman käyttämisen meikäläisen esimerkin innostamana. Saiskohan tästä joltain lääkeyhtiöltä provikkaa..? 

Ota siitä nyt sit selvää

Nyt on ehkä pakko hiukan ihmetellä, tai siis ehkä nillittää.
Miehistä.
Kiloista kun on turha ottaa ihmetyksen aihetta - niitä tulee ja menee.. tai siis ku meniskin :D
Eli varoituksen sana - hiukan epäreilua yleistämistä ja haukkumista seuraavaksi tiedossa.

Olen tässä viime aikoina alkanut miettiä, että onkohan oikeesti niitä normaaleja, tavallisia, "kunnon" miehiä ollenkaan olemassa? Tämän takana ei siis pelkästään omat kokemukset, vaan myös muiden naisten seikkailut ihmissuhteiden oudoissa maailmoissa.

Tiedä sitten onko se nykyaika, vai vaan nykymies, mutta jotenkin "kaikilla" tuntuu olevan joku ongelma. Joko ne on kiinni täysin vielä exässään, tai niitä "alkaa ahdistaa" tai ne pelaa jotain ihme pelejä tai ne kerää Tinderissä matcheja vaan siksi, että saisivat esitellä matchien määrää (laadusta viis tai viis kontakteista??).

Yhden asian, jonka olen tässä oppinut matkan varrella, pätee kyllä - ja uskokaa siskot mua. Tätä ne naistenlehtien vinkkijututkin väittää - ja se on totta: Jos mies ei kysele teiltä/teistä mitään, hän ei oikeasti ole kiinnostunut. Piste. Näin se vain on.
Tämä on huomattu ei vain kerran, vaan useamminkin. Oli se yksi, joka kirjoitteli kaikkea hauskaa ja yleistä, mutta ei kysynyt koskaan mitään. Oli se toinen, joka halusi, että häneltä kysellään koko ajan kaikkea (varoituskolmio huutomerkeillä!!). Ja oli se yksikin, joka paljon jutteli ja kertoi ihastuneensakin, vaikka ei mitään tiennyt mihin ihastua eikä mitään koskaan kysynyt.

Toinen opittu totuus on myös: Kirjoitettu (teksti) ei merkitse mitään. Eli miehille (juu juu, varmasti naisillekin, mutta nyt ei puhuta heistä) näyttää olevan ihan luonnollista "sanoa" ihan mitä vaan tekstien kautta, mutta ne eivät välttämättä tarkoita yhtään mitään. En tosin ole keksinyt miksi näin on, ehkä se on vain ajan tappamista heille, läpän heittoa, vähän pikkutuhmaakin tekemistä hiljaisena hetkenä.

"Ei minun aikanani vaan" tekisi mieli karjaista. Vaikka se ei toki ole totta, kyllähän aina on ollut samanlaisia kuvioita - pelureita, sitoutumiskammoisia, epäselviä menneisyyden lasteja, aikaansa kuluttavia jne.

Mutta se, mikä on mielestäni uutta aikaa, on ghostaus. Sen on ehkä mahdollistanut nämä kaikki mahdolliset kommunikaatiokanavat, joita siis jätetään sujuvasti käyttämättä :D

Joskus tekis mieli tehdä joku anonyymi yliopistotasoinen filosofis-eettis-moraalis-fysiologis-semioottinen tutkimus miehille tuosta ghostaamisesta. Saisivat kertoa, miksi päätyvät siihen. Tosin vähän epäilen, että eivät osaisi ehkä itsekään vastata. Tai eivät ehkä edes ghostaa omasta mielestään. Tai kuten yksi ghostannut sanoi (ennen ghostaamistaan): "Joo se on mun mielestä tosi tyhmää sellanen". Tai kuten toinen sankari totesi: "No mä en sitä tule ikinä tekemään".

Eihän näistä ghostaajista mitään sydänsurun aiheuttajia saa, ei ole tilanne koskaan mennyt niin pitkälle, mutta ihmetyksen ne jättää. Koska se oikeasti tapahtuu äkkiä, ilman mitään varoitusta tai merkkiä. Suunnilleen kesken hyvän läpän - täysi hiljaisuus.

Niin, ja ei ne asiat sitten aina mene sittenkään hyvin.

EDIT: Yksi ghostaus saikin yllättäen tänään vastauksen! Suomi on pieni maa ja joku kuuli joidenkin keskustelun sivusta ja siitä kävikin ilmi, että tämä ghostaaja olikin identtistä tarinaa eri naisille kertonut. Eli ghostauksen syy oli tietenkin se, että huijausta voi viedä vain tiettyyn asti ja sitten on lopetettava ja aloitettava alusta toisen kanssa.