Jalkapuolisuus - vielä parempi tekosyy!

Ja niin kävi sitten, että ei tartte muutamaan päivään käydä mitään tekemässä tämän jalan kanssa.

Kävin eilen illalla hakemassa vähän vadelmia tuijotellen taivaalle josko se luvattu hirmuinen myrsky tulisi meille päin. (Ei tullut koskaan).
Tuo vatukko on sellaisella hakkuuaukiolla (paras paikka!) ja olen siellä jo useammin käynyt. 
Nyt sitten kävin vakiokohdat läpi ja sitten vedin ryteikön läpi kohtaan, jossa näkyi isoja ihania kypsiä vattuja. (Tänä vuonna tuo kuivuus on nyt ehdinyt viedä osan marjasaaliista kun marjat kuivui pensaissa..).
Katson kyllä, minne jalkani tuolla laitan, koska tuo on todellinen ryteikkö, mutta tällä kertaa sitten  maasto pettikin ja jalka solahti johonkin pieneen, mutta syvään "rotkoon".
Ah että tuntui hyvälle!
Piti hetki vetää henkeä, kaapia matkaan ne hemmetin marjat, joiden takia tuonne menin ja linkuttaa takaisin kotiin. Onneksi tuolta ei ollut pitkä matka.

Nyt sitten katotaan miten kauan tuon kanssa menee ja milloin voi alkaa liikkua taas.
Ei tuossa mitään vakavampaa tapahtunut, kunnon ruhje tuli ihon alle, ja turposi sellainen nätti iso muhkura säären reunalle.
Eilen illalla oli tosi kipeä, nyt ei kovinkaan, eikä edes haittaa pahemmin kävelyä. Buranaa otin eilen, tälle päivälle ei ole edes ollut tarvis.

Mutta nyt uskottelen tietenkin itselleni ja teille, että juuri tänä aamunahan olisin käynyt hiekkatiellä kävelylenkin, kun on niin mukavan "viileä" ilma (+23). Ja olisinkin ehkä oikeesti saattanut käydäkin!
Ihan oikeesti!

Voihan olla, että tuo on jo huomenna kunnossa <sanoo optimisti>.