Syssyttelyä

Ei ole oikein tapahtunut mitään, joten en ole edes käynyt täällä. Arki jotenkin vaan menee omalla painollaan.
Kaikkee sitä tulee päivät pitkät tehtyä, mutta samalla tuntuu, että päivät vaan kuluu issekseen..

Kyllä, joskus näkyy se outo ilmiö!

Onneksi marraskuu alkaa olla kohta selätetty.
Olen ennen aina inhonnut juuri tätä kuuta, kun aina töihin lähtiessä ja sieltä palattaessa oli pimeää. Nyt kun tekee töitä kotona ja pääsee näkemään (tosin olematonta) päivänvaloa, se varmaankin auttaa. Ei jotenkin potuta tää marraskuu samalla tavalla kuin aiemmin.

Muistelen joskus vuosituhannen alussa tarvinneeni kirkasvalolamppua. Tai en tiedä tarvitsinko, mutta aloitin silloisessa työpaikassa aamun lukemalla Hesarin sen ääressä.
Kyllähän se suklaa taisi silloinkin kelvata, kuten nytkin kelpaisi.
Onneksi sitä ei ole nyt.

Tai melkein on. Nimittäin sorruin nyt ekaa kertaa koskaan ikinä täällä kotimaassa ostamaan Nutellaa.

Sehän kuului aina ulkomailla työmatkoilla aamiaiseen croissantin kanssa, mutta täällä olen onnistunut olemaan ostamatta sitä.

Käytiin miehen kanssa kaupassa ja hän päätti haluta ostaa jotain ihme marmeladia. Sanoin, että jos mennään sille hyllylle, ostan Nutellaa, eli saan sen hankinnan hänen syykseen. Kun päästiin hyllylle, siellä oli vain jotain Eurishopperin epämääräistä mössöä, joten sanoin, että hyvä, eipä tartte sortua.
Jolloin mies avuliaana ja reippaana löysi sen toisesta kohtaa hyllyä ja ojensi sen tyytyväisenä meikäläiselle. Joten pakkohan se oli sit ostaa... .D
Syön sitä lusikallisen päivässä, jotta ei tulisi ahmittua. Tosin tuo on onneksi aika äkkiällömakeaa, joten hirveen paljon enempä sitä ei voisikaan syödä.

Mietin muuten, että jos teen miehille pikkujoulutorttuja, voisko laittaa yhteen täytteeksi Nutellaa? Onko kukaan kokeillut? Siis ei sen luumun paikalle tähden muotoisena (palaa ehkä?) mutta jos tekis vaikka sellaisen puolikuun muotoisen ja laittaisi sen täytteeksi sinne sisään..

Jouluun on enää kuukausi. Kauhean nopeasti aika menee. Samalla kun se matelee...