Kilokiukuttelija

29.2.2016

Suuri rakkaus hävisi

Mies taas loisti älyllään ja tuli kaupasta kahden (!) ison (!!) sipsipussin kanssa kun "ne oli tarjouksessa". Eli "voitettiin" 1,5€ kun ostettiin kaksi. Kun huomautin, että olis voitettu enemmän jos pussit olisi jääneet kokonaan ostamatta, sain osakseni täysin hämmentyneen katseen - mistä ihmeestä puhuinkaan??
Niin.

Ja sipsit oli vielä niitä Parasta Ikinä, eli Taffelin sileitä sipsejä. Ne, jotka ovat olleet herkkuja lapsuudesta asti, niitä Ainoita Oikeita.
Joten olin pettynyt, koska tiesin, että enhän minä niitä halua jättää syömättä. Sanoin miehelle, että ei olisi ostanut noita, koska noi on parasta ikinä ikinä ikinä!

Leffa pyörimään ja sipsikulho käteen ja ROUSK... ja.. pläääh.

Niissä oli jotain vikaa.
Siis ei tuotannollisesti mitenkään, vaan meikäläisen päässä.
Suutuntuma, paksuus.. ne mätti.

Mies sanoi ihan osuvasti, että niistä tuli mieleen Pringlesit (jotka siis kai tehdään jostain massasta) vaikka nämä on oikeista perunoista tehty.

Ne tuntui liian paksuilta, mikä kuulostaa hassulta, koska yksi uusi lemppari on Estrellan Extra suola (vaimikälieniminonkaan). Ja ne on poimutettuja ja paksuja.
(EDIT: Ei todellakaan Estrella. Vaan Laysin deep ridge).

Tiedä sitten, että onko syynä myös Laysin sipsit, se punainen, jotka on tosi ohuita.

Eli suuri rakkaus romahti. Ei ne maistuneet enää kaksiselta.

Mutta sitten tulikin se "hauska" ongelmani taas: vaikka ne eivät niin pudonneet, söin kulhon loppuun vaikka koko ajan mietin, että miks ihmeessä.
Viikonlopun aikana "testasin" vielä kahdesti (!) pienillä satseilla josko sittenkin ne olisi hyviä. Ei ollu, söin kulhot silti loppuun.

MUTTA - tattadadadaddaddaddaa!

Heitin puoli pussia roskiin (mies sairastui eikä voinut syödä)!! Kyllä taas sattui sieluun, mutta VIHDOIN sain aikaiseksi olla testaamatta VIELÄ kerran josko se maku olisi sittenkin muuttunut.

Huvittavinta oli omat ajatukset. "Ei nää kyllä oikeen maistu miltään. Turhia kaloreita. Äh. No mut kokeillaan."
Pähkäilin pitkään mikä ajatusten takana on ja tulin tulokseen, että söin koska niitä oli tarjolla. Ja jos jotain on, sen syön. Maistui miltä maistui.
Huokaus.

2 kommenttia:

  1. Mä voin tosi helposti olla syömättä sipsejä. Jos erehdyn maistamaan, niin onhan niitä syötävä sitten pussi tyhjäksi. Syön onneksi sipsejä maksimissaan kerran vuodessa.

    VastaaPoista
  2. Minullakin älykäs mies joka kantaa joka kerta herkkuja kun sen päästää kauppaan. Eikä siinä kaikki, se syöttää nykyään mässyjä lapsille jopa multa salaa...tarviiko neljävuotias kokonaisen donitsin ihan vaan huvin vuoksi kun sattui menemään kauppaan? Olen sanonut miljoona kertaa, että kantaa ne makeat töihin koska siellä kuitenkin istuu 8-10 tuntia päivässä. Mullakaan ei mene koko sipsipussi mutta monta kourallista silti. Suklaa on se meikäläisen pahis, murr! Tsemppiä!

    VastaaPoista