Ihan liian helppoa

Olen tullut siihen tulokseen, että Sulamossa on jotain pahasti vialla, koska se on toiminu mulla niin hyvin. Tai siis hyvin ja hyvin. Kuusi kiloa lähteny, "tuosta vain".
Onhan tässä kohta jo kaksi kuukautta takana, joten eihän se sillee ole itse asiassa hirveen paljon, mutta ehkä koska en ole asettanut mitään aikataulua ja mitään pakollisia määreitä, niin tämä tuntuu liiankin helpolta.

Mutta kun tämä ei tunnu pahalta, hankalalta, ikävältä ja tylsältä. Niin silloin tulee fiilis, että tässä on jotain vikaa :D
Koska laihtumisenhan pitää aiheuttaa ärtymystä, kärttyisyyttä, turhautumista, nälkää ja itkupotkuraivareita, eikös niin?
Mulla ei ole nälkä, en ole ärtynyt enkä kärttynen enkä ole turhautunut.
Ehkä siksi, että en laihduta. Mä vaan käytän Sulamoa.

Jos on joku meno, tai tiedän, että syön jotain sellaista, mitä en pysty arvioimaan, jätän siltä päivältä merkinnät välistä.
Syön kaikkea mitä haluan, mutta merkkaan ne ylös ja ne toki "syö" päivän kaloreita. Joudun siis hyväksymään sen, että joko en syö herkkuja, tai sitten paukkuu päivän rajat yli. Ja sitä en halua, joten yhtään "punaiselle" mennyttä päivää ei ole. Niiltä muutamilta ei-merkkauspäivältä vois hyvinkin olla menny jos olis voinu arvioida kalorit.

Mutta huh, on tässä huonotkin puolensa: kun kiinnittää huomiota kaloreihin,näkee miten hemmetisti joissakin sellaisissa tuotteissa, joita ei ole pitänyt kaloririkkaana, onkin kaloreita!
Esimerkkinä murot/granola: joskus harvakseltaan saatan ottaa muroja aamiaiseksi. Jos otan jotain ihan riismuroja tms, ei kalorit ihan niin pauku, mutta tässä yhtenä aamuna sain slaagin.
Olin ostanut jotain Dr. Oetker granolaa jo kauan sitten ja päätin syödä niitä pois.
Käytän aina samaa kulhoa muroihin, joten kaadoin kulhoon saman määrän granolaa kuin yleensä. Mutta... toi granola on todella painavaa, onhan se sille täyteläistä kamaa, ja kun laskin kulhoni kalorit (granola + maito), tuli tulokseksi 1000 (kyllä, TUHAT!!) kaloria.
Ziisus kraist! Aamiainen, ei edes mikään hirveen iso kulhollinen, oli TUHAT KALORIA.
Tuota granolaa jäi vielä vähän paketin pohjalle, mutta mietin, että heittäisinkö lopun pois.  Olenhan aiemminkin kertonut tästä poisheittämisen problematiikasta.. joten saa nähdä pystynkö heittämään pois. Mutta tuo määrä on nin vähäinen, että ei sillä nälkä lähde, mutta en todellakaan osta noita lisää, joten en tiedä mitä teen noille.

Kävin vähän veriarvoja mittaamassa ja kolesteroli oli koholla. Muistelen, että se oli aiemminkin, joskus 10 v sitten, kans koholla. Ei huikeesti vielä, mutta koholla. Mutta kun lueskelen nimenoman ruokavalioasioita suhteessa kolesteroliin niin en kyllä keksi mitä voisin muuttaa. Syön aivan hemmetisti vihanneksia, se puoli kiloa saattaa mennä pelkästään aamiaisella, käytän "hyviä" öljyjä, ja nyt painoakin pudottelen.
En ole vielä ehtiny käydä juttelee lääkärin kanssa tuloksista, pitää vielä tehdä uniapneatesti ennen sitä, pitää sit käydä puhumassa molemmista asioista samalla kertaa.

Pitäisköhän tehdä asialle jotain?

Tutkittiin äskettäin veriarovt. Terve näytän olevan paitsi kolesteroliarvoista sain palautetta. Niitä ei muistaakseni kai ole koskaan aiemmin mitattu, joten en tiedä, ovatko arvot olleet aina huonot vai huonontuneet. Sen verran korkeat kuulemma ovat, että pitää alkaa tarkkailla säännöllisesti. Lääkityksestä ei vielä puhuttu mitään, mutta ne maagiset sanat tietenkin sanottiin: liikuntaa ja vyötärönympärys pienemmäksi. Kuulemma ruokailussa ei ole paljon viilattavaa. Sinänsä lohdullista kuulla, kun miettii näitä repsahduksia, että ei ne mitenkään huikean hirveitä ole. Tokikin voisin olla syömättä vaikkapa sipsejä kerran kuussa, mutta en sentään vedä niitä joka päivä.

Korkeat arvot voisi kuulemma selittyä joko sillä, että perintötekijät vaikuttavat tai sitten omilla elintavoilla. Laiha lohdutus olisi ollut se, että jos kyse olisi perintötekijöistä, en voisi vaikuttaa arvoihin mitenkään vaikka kuinka liikkuisin paljon ja söisin oikein.
Tarkistin lähisukulaisten tilanteen ja ehei, siellä ei ole korkeita kolesteroliarvoja.
Mikä tarkoittaa että ongelma ja ratkaisu ovat vain meikäläisen takana.

Kävin lukemassa kolesterolista ja karppauksesta heti illalla ja sen perusteella nyt ei tule hullua hurskaammaksi. Olen nyt kuitenkin harrastanut paljon kasviperäisiä rasvoja vaikka joskus voita ja kermaa käytänkin. Pitää vähän miettiä mitä tuunaisi..

Oli muuten piristävää käydä terveydenhuollon ammattilaisen juttusilla, joka ei syyllistänyt mistään. Oli sitä mieltä, että elämässä kohtuus on valttia eikä myöskään osoitellut sormella ongelmakohtia tai painostanut muuttumaan/muuttamaan.
Jäi hyvä fiilis siitä, että sai apua, mutta ei tarvinnut puolustella omaa omppumahaansa :D