Mulla ei nimittäin pahemmin päätä koskaan särje, joten oletan, että liittyy tähän.
Ehkä mä oon saamassa jonkun lavantautiebolasyyhyn. Tai sitten tää sade ja matalapaine aiheuttaa väsymystä. Tosin eilenhän oli ihana upea päivä, joten ei se kyllä siihen voi liittyä.
Kyllä ihminen sitten voi olla laho pää! Eilen illalla mietin tulevia ruokapolitiikkoja ja äkkiä muistin sipulikeiton! Miten voi unohtaa sipulikeiton ruokana??
Tein sitä muutama vuosi sitten usein (ehkä liian usein?) ja sitten se vaan jäi. Se oli silloin karppausaikana hyvä ruoka, ja joskus tein siitä sellaisen sekametelisopan laittamalla sekaan katkarapuja ja kaffir-lime -lehtiä.
Ehkä se muistaminen liittyy syksyyn - keitot sopii tällaisiin sadepäiviin.
Mutta en taida tehdä tavallista sipulikeittoa vaan kokeilen nyt ekaa kertaa tehdä sellaista täyteläistä valkosipulikeittoa, johon tulee perunaa. Karppausaikana se jäi tekemättä tuon perunan takia.
Muistelen Casa Largon valkosipulikeittoa vieläkin kaiholla. Silloin kun ravintola oli vielä Makkaratalossa, keittoa oli haettavissa aina vapaasti. Olisin voinut vetää pelkkää sitä! :)
Nyt sitä ei näytä olevan enää listalla lainkaan.. No, kokeillaan sitten itse.
Pikaisella selailulla en löytänyt vielä mitään hyvää reseptiä. Koska yritän jäljitellä tuota Casa Largon keittoa (josta siis silloin joskus kysyin tarjoilijalta speksejä ja tiedän, että siihen tulee perunaa), pitää reseptin kuulostaa siltä, että lopputulos olisi jotain sinne päin. Hmm.. ehkä tämä?
Jotenkin on täysin laiskurivetämätön olo. Tekis mieli vaan kääriytyä peittoon ja napsauttaa sarjat pyörimään. Ja kun on noin surkea keli, ehkä se on täysin oikeutettua??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti