Kilokiukuttelija

8.6.2016

Norovirus haussa

Eipä kestänyt tuokaan vatsataudin vaikutus kauan. Mitä siihen sitten tarvittiin?
Työlounaita, työaamiaisia, läksiäisiä, valmistujaisia, tuliaisia ja mitävielälie. Niin ja kesä.
Eli ne menneet kaksi kiloa tuli kavereiden kera takaisin. Ei nyt huikeasti, mutta kilon verran.

Nyt vois miettiä lyhyttä pikaristeilylä Siljalla niin voisi päästä (hetkellisesti) eroon näistä makkaroista. Tai no eipä ne makkarat nyt niin hirveesti pienentyneet.. mutta.. Every little bit helps! ;)

Jotenkin tuntuu, että kesä on muka vaikeampaa syömisten suhteen. Uusia perunoita, jäätelöä... Tosin joulun aika on vaikeaa, keväällä on jotain kivaa ja syksyllä taas jotain masennuksenestosyötävää - kaikki ajat vuodesta on hankalia!

Jotenkin ei nyt taas ole yhtään intressiä mihinkään painon osalta, muuhun kuin kiukutteluun! Housut, siis kesähousut, vielä mahtuu päälle sillee suht ok, talvihousujen kanssa ei välttämättä oliskaan sama tilanne.. Siksikin ehkä tässä ei ole muka "mitään kiirettä" tehdä asialle jotain.

Mutta mikä sen parempi kuin kiukutella ja samalla olla tekemättä yhtään mitään asialle??

Koska enköhän mä hetken pohdinnalla saa tämän jonkun toisen syyksi. Ja saanhan mä. Kaverin, joka halusi pizzalle (tietenkin mennään pizzalle!), miehen, joka tuo sipsejä kotiin (olenhan sanonut sata kertaa, että jos tuot, mä syön!), toisen kaverin, joka tuo tuliaisina leivoksia ja suklaata. Hei leivoksia. Ja suklaata. Oikeesti. Eihän niitä voi jättää syömättä mitenkään.

Jotenkin on nyt viime ajat pukannut "pakollisia" tilanteita päälle, jossa TOKI olisin voinut olla syömättä kaikkea tarjolla olevaa, mutta miksi ihmeessä kieltäytyisin (no siksi, että ne mee vyötärölle?!). No mutku ne EI SAIS mennä vyötärölle => lakisääteistä ja sallittua kiukuttelua.

Periaatteessa mulla on kaksi vaihtoehtoa.
Joko syön enkä ota ongelmaa läskeistä.
Tai en syö.

Mutta kun olenkin nokkela, ja syön ja kiukuttelen.

Tuli testattua yksi uutuus - Mariannejäde. Oli hyvä! Marianne-karkit sinällään nyt ei ole mikään sellainen, minkä takia lähtisin kauppaan, mutta se Marianna-suklaapatukka (onkohan sitä vielä?) oli erinomaisen ihanaa. Ja tämä jäätelö on sille sukua.
Tosin tuossa, ja muutamassa muussa jäätelössä oli jotenkin nyt sellainen "lääps" -fiilis. En tiedä onko se minä, jäätelö vai mikä, mutta jotenkin noi ei maistu riittävästi oikein miltään. Siis joku sitruunajäde tai lakritsijäde on ihan hyvää, mutta maku on jotenkin... riittämätön. Saisivat tehdä niistä vahvempia! Ehkä mä alan olla menettänyt makunystyröitä tai jotain...

6 kommenttia:

  1. Odotinkin jo kiukuttelujasi! Kiitos, kun teit sen ja sait minut hyvälle tuulelle! :) Aamen!

    Kaikki vuodenajat ovat hankalia painonpudotusta ajatellen, mutta kesä on extrahaastava, koska pituus (touko-syyskuu) ja koska jäätelö. :D Niin ja uudet perunat ja-ja-ja.

    On se niin väärin!

    Ps. Mulle toi Mariannejäde oli ihan pettymys. Pliisu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. We aim to please ;)

      Ehkä kesä tuntuu nyt niin haastavalta koska just nyt on kesä. Joulukuussa olisi haastavaa pikkujoulut ja lähestyvä joulu. Kyllä sitä aina hyviä syitä löytyy!!

      Poista
  2. Voi, meidän kaupunkiin on rantautunut syntinen Minetti-jäätelökoju. Onneksi sillä on aika minimaaliset aukioloajat, erehdyimme menemään tavalliseen jäätelökioskiin ja voi masennus kun oli turhaan syötyjä kaloreita, kun Mövenbickin Passio/Mangosorbetti osottautui suuren maailman pettymykseksi.

    Pakolliset tilanteet on kyllä pahoja rasteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi 'pakollisuus' on kyllä korkeamman tason itsepetosta :D Koska oikeesti tän ikäinen ihminen voi sanoa ei tai olla syömättä tai valita mitä syö... Mut tietenkään ei voi ja syy muualla ja muissa :D

      Minetti on kyllä ihan tuntematon.. Katotaan osuisko joskus kohdalle.

      Poista
    2. Ps. tekisitkö postauksen tsemppaavista ja hyväsanaisista blogeista mitä seuraat? Itsellä on jotekin hukassa, niin oma lehemä ojas tässä pyynnössä.

      Poista
    3. Muuten hyvä idea ja tekisin, mutta kun en hirveesti seuraa - ja suurin osa mitä seuraan ei ole mitään supertsemppimeininkiä vaan ennemmin pohtimista ym :) Ehkä positiivisin on tuossa oikeallakin oleva Oman elämänsä pieni, suuri pudottaja ja toki Pipsan blogi, Värikäs Elämäni. Olen tosi huono lukemaan ja kirjoittamaan nykyisin, joten en ole hyvä antamaan vinkkejä ;)

      Poista