Kilokiukuttelija

9.4.2014

Ironian isku

Eilen illalla sohvalla löhötessäni tunsin äkkiä pienen pistoksen oikeassa jalassa. En kiinnittänyt siihen huomiota, ennen kuin kipu tuli uudelleen.
On meikäläisellä hiukan hidas sytytys, kun meni aika kauan, että tajusin, että penikathan ne taas siinä kiusaa!

Hieroin ja venyttelin jalkaa, mutta se ei pahemmin auttanut. Sängyssä illemmalla alkoi sitten särkeä vasentakin jalkaa. Vähän ihmetytti, että miten se nyt noin lepopäivänä alkaa juimia ilkeästi.

Näköjään piti nukkua yön yli, että tajusin, mistä oli kyse. Ei, en ole hidas hämäläinen, ellei äitimuori ole käynyt salaa vieraissa siellä päin Suomea. :D

Valaistus iski aamulla sängyssä maatessa: penikat iski turhamaisuuden takia!

Eilen olin koulutuspäivässä ja päällä tuttuun tyyliin sellainen business suit -kokonaisuus. Siihen kuuluu tähän aikaan vuodesta ihanat 10 cm koroilla varustetut puolisaappaat. Ostin ne Brysselistä pari vuotta sitten. Niissä on ihanaa asennetta, mutta ei ne ehkä kaikkein paras kävellä ole.
En siis hirveän pitkiä matkoja niillä eilen kävellyt, mutta menin yhtä sellaista pyörätuoliramppia pitkin kävellen alas ja se oli tosi hankalaa mennä - jotenkin korkkarit ja se ei sopineet yhtään yhteen!

Eli: koska piti olla hyvännäköinen, kärsi jalat! :D Tietenkin.
En kyllä muista milloin viimeksi penikat olisi korkkareista olleet moksiskaan, mutta ehkä nyt yhdistettynä tähän juoksuun ja muihin jalkaongelmiin, nekin aiheuttivat nyt vähän ongelmia.

Päätin siis, että koska penikat tuli noista koroista, en välitä tuntemuksista jalassa, ja kävin tekemässä 5 km lenkin. Ja hyvältä tuntui, ei siis jälleen tuntunut kummemmin missään.

Paitsi!
PPPP (Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta) - MY ASS!
Meikä on kyllä ainakin loppupuolella lenkkiä sellainen puuskuttava höyryjuna että!
Tosin tämän meidän hiekkatiehän on aika kumpuileva, joten siinä on ala- ja ylämäkeä ihan riittävästi.

Pinkit pääsi siis baanalle! :) Ja hyvältä tuntuivat jalassa.

Kiinnitin nyt erityisesti huomiota siihen, että löysin tiellä ne kaikkein tasaisimmat kohdat. Mutta oli välillä hankalaa: juuri kun tiessä oli kohta, jossa pitäisi juosta keskellä, tuli auto ja piti väistää sivummalle. Tänään tuli poikkeuksellisesti seitsemän (!) autoa tuon yhden lenkin aikana! Yleensä tulee hyvä jos yksi. Mitä hemmettiä ne siellä luuhaa silloin kun minä juoksen?? Hoitaisivat asiansa toisena aikana, silloin kun eivät ole häiritsemässä meikäläisen juoksusuoritusta!

Paino oli tänään 75 kg. Eli kuusi kiloa nyt lähtenyt vuoden alusta. Ihan en "aikataulussa" ole, vaikka en mitään virallista aikataulua ole tehnytkään. Vähän jotenkin ajattelin, että josko vaikka se pari kiloa katoaisi kuukaudessa.  Jos toiveena/harhakuvana/ideaalina olisi 65 kg, sen pitäisi mennä rikki syyskuussa. Vähän vaikea uskoa, että niin menisi..

2 kommenttia: