Mikään ei muutu ja kaikki muuttuu

Hups... Olin satavarma, että olin postannut tämän vuoden puolella tänne jotain.
En sitten ollut.
Varmaankin siksi, että on tapahtunut muutoksia ja samaan aikaan tuntuu, että mikään ei ole muuttunut. Tästä itse asiassa myöhemmin lisää.

Kuviot meni itse asiassa asumisen osalta kuten olin toivonut ja päättänyt. 
Löysin vuokrakämpän, jossa oli 1 kk irtisanomisaika eikä vähimmäisaikaa, ja kämppä oli oikein jees. Ei sellainen, jonka itselle ostaisi, mutta oikein hyvä vuokrakämppä, siinä oli saunakin.

Talvikuukausien aikana kerrostalossa asuessa alkoikin mieli pyöriskellä uusien kuvioiden parissa. Toki siihen vaikutti se, että sopivia omakotitaloja ei vaan ollut tarjolla.

Terveys kun vähän pätkikatkoilee, vaikkei vakavasti, aloin miettiä, että vaikka kuinka se on vaikea uskoa ja hyväksyä, ikä ei vähene vaan lisääntyy, ja omakotitalossa, vaikka pienessäkin, asumisessa on omat haasteensa näillä parametreillä.

Pahimpien lumimyräköiden aikaan saatoin vaan kääntää tyytyväisenä kylkeä sängyssä ja tajusin, että jospa teenkin ratkaisun, jossa molemmat hyvät puolet toteutuvat: talvisin asun kerrotaslossa ja kesät mökillä. 

Tämä kun kristallisoitui, alkoi sitten asunnon etsintä, koska sen halusin eka. Mökki sitten sen jälkeen. 
Asunto löytyikin suht nopeasti ja muuttokin jo takana. Olin vuokrakämpässä vähän alle 2 kk, joten mukavasti meni aikataulut. 

Nyt pitää sitten mökki löytyä. Sen osalta teen saman kuin asunnon kanssa: ei kiirettä, löytyy kun löytyy. Toki jos löytyisi pian, olis kiva, mutta jos ei, sitten vuokramökille kesällä. 

Ozempic on nyt pysynyt tasaisessa -20 kg, joten tässä ollaan. Hyvä näin. 

Otin tuohon muuttorumbaan myös sattumoisin Lontoon-reissun. Sen olin varannut siis jo viime syksynä ja nyt rytmitin muuton reissua ennen. 
Oli hyvä reissu, tosin tajusin siellä ollessa, että olen nyt tehnyt "kaiken" mitä siellä turisti voi tehdä (tein retkiä muuallekin, Bathiin ja Cambridgeen), joten en tiedä menenkö enää sinne. Nyt pitää löytää sitten joku uusi kiva citykohde. 

Sitten vielä tuohon alun "ei tapahdu mitään": Mietin juuri tänään kun pohdin, että vois postata tänne jotain, että pitää taas todeta, että mitään ei ole tapahtunut ja tajusin, että "eihän mulle koskaan tapahdu mitään" kun on vastaus kun ystävät kysyy mitä kuuluu, se tarkoittaa, että MIESrintamalla ei tapahdu mitään. 

Svedupelle itse asiassa palasi asiaan! Kahdesti. Mutta kävi ilmi, että on rokottamaton ja Suomeen pääsee (pääsi?) vaan rokotustodistuksella. Ja hän ei ollut halukas rokotetta ottamaan. Mietin, että jos se kertoo hänen näkemyksistään enemmänkin, on ehkä parempi, että emme enää tapaa. 

Mun ihannelistaan liittyen oli tässä jokin aika sitten taas "hauska" sattuma: Tinderissä tuli tarjolle tyyppi, joka oli täysin mun (ulkonäkö)kriteerien mukainen. Ja oli tykännyki musta! Matchhan meistä tuli. Laitoin jopa reippaana ekana viestiä (yleensä en vaivaudu). Hän poisti matchin 😂

Niin ja sitten alko sota 😧
Eipä ollu meikäläisen bingokortilla se. No, ei siellä ollu moni muukaan asia. 

Ei harmaa vuosi

Melkeen naurattaa.
Aamulla mietin, että voisin taas kompata Puolista ja tehdä vuosikatsauksen.
Aloin hahmotella tekstiä ja se alkoi suunnilleen näin: "Aika harmaa vuosi ollut. Ei pahemmin mitään tapahtunut".
Sitten pysähdyin ja aloin mennä vuotta läpi mielessäni alusta alkaen.

HETKINEN! Kaikkea muuta kuin harmaa vuosi! :D

Tammikuussa heti vuoden aluksi oli ihanien naisten kanssa Tukholman risteily. Pääasia olikin nauttia yhdessäolosta tällä porukalla ja nauraa itsensä tärviölle, ja se onnistuikin, mutta sivujuonteena ollut Mahdollisten Miesten Bongailu -projekti olikin täysi lässähdys. Laiva oli täynnä pariskuntia ja perheitä, eikä yhtään mitään, mihin olisi voinut katse tarttua sillä silmällä.

Kevättalvellä viiden päivän reissu Lontooseen, jossa kävelin jalat rakoille ja nautiskelin kaupungin vilinästä, kävin elämäni kalleimmassa leffanäytöksessä (siis ihan tavallinen epätavallinen leffateatteri, jossa oli oma tarjoilija!) ja onnistuin olemaan löytämättä mitään ostettavaa! No, vikana aamuna matkalla kentälle sain yhden puseron hankittua!

Sitten oli maailman pisin yhtäjaksoinen lento ja lahkeiden kastelu Tasmanianmeressä. Once-in-a-lifetime -kokemus! Näin kiiltomatoja.. anteeksi.. toukkia, olin etelämmässä kuin koskaan tulen olemaan ja otin kuvan seinään kiinnitetystä punaisesta Fiatista.

Sitä reissua ennen oli alkanut juttu Ihanan Alkoholistin kanssa. Mietin, että mitä termiä miehestä käyttäisi, ja tuo tuntui sopivalta. Ihana mies monella tapaa, mutta alkoholisti. Se suhde siis kesti kyllä reissun, mutta kaatui sitten siihen Kuningas Alkoholiin. Tai Olut tässä tapauksessa.
Aluksi näytti siltä, että hänen olisi mahdoton päästää irti, mutta vaihdetut lukot ja uhkailut poliisin kutsumisesta tehosivat ripeästi.

Sen jälkeen voisikin ehkä sanoa, että oli rauhallisempaa, ehkä jopa harmaata.

Yksi karvakorva lähti syksyllä Sateenkaarisillalle ja töissä riitti haipakkaa loppuvuoden. Vielä ennen lomia piti kahdessa viikossa tehdä projekti, johon normaalisti käytettäisiin pari kuukautta. Tietenkin sain sen tehtyä, mutta jo aiemmin syksyllä iskenyt tenniskyynärpää tykkäsi todella paljon siitä..
Hiukan mukamasensi kun luin, että tenniskyynärpään ehjäytymiseen menee 6-12 kuukautta :O
En kyllä ollut ajatellut niin kauaa tätä potea. Tosin siis nyt tätä on kestänyt jo 2,5 kk, joten ei se 6 kk niin kaukana ole.. hemmetti.

Mieskuviot? MITKÄ mieskuviot?!
Kesän jälkeen on ollut täysin kuollutta deittipalstoilla. En kässää miten monella muulla on 110 Tinder-mätsiä ja ne käy treffeillä joka toinen päivä! Tai kässään.. se on se ikä. En osu enää hakutuloksissa tarjolle. Mutta sen lisäksi en käsitä miten saan ne kaikki mykät mätsit/viesteilijät Treffeissä?!
Onneksi tässä en ole yksin, kaverilla sama. Tosin hänellä on ikääkin vähemmän ja siten hänellä lienee enmmän vientiä, mutta yllättävän samanlaiset kokemukset on noista mykistä. Ja siis huom: Miehet on mykkiä vaikka laittaisin ekana viestiä. Eivät vastaa. Tai eivät laita ekana viestiä.
Taitavat ne puhumaan kykenevät löytää muualta sitten kiinnostuksen kohteensa :D
No, nyt on sekä Tinder että Treffit tauolla, ei oikein ole mitään intoa olla noissa kun tarjolla pelkkiä mykkäleffaojen tähtiä tai seksiseuraa hakevia (varattuja).

Ja ne kiukuteltavat kilot?
Niiden suhteen ei tänä vuonna tullu ikävä kyllä pudotusta, en tosin kai sen eteen hirveesti tehnytkään mitään, turha siis nillittää :D Salikäynnit eivät painoa pudottaneet, eikä niitä kyllä salin lopetus tuonut.
Se, mikä toi oli joulun odotus. Argh. Ja ne Lindtin suklaapallot! Ja Nutellatortut!
Mullahan tulee aina se pari kiloa joulun tienoilla kaikista herkuista.. nytkin varmaan. En tosin mene vaa'alle.. lakkasin käymästä jo pari kuukautta sitten. Vaatteethan sen oleellisen kertoo. Ja ne kertoo, että jouluherkkujen loputtua voisi olla ihan hyvä idea jättää ostamatta Linditn suklaapallot ja Nutellat. Okei, myönnettäköön, Nutella on jäänyt ostamatta suurimmaksi osaksi. Tänä vuonna (ennen joulua) taisin ostaa yhden purkin kun leivoin jotain kavereille.

En nytkään teen uudenvuodenlupauksia, mutta voisi olla ihan vaatekaapin sisällön kannalta parasta, että vähän jäisi kauppaankin noita herkkuja.
Muuten ensi vuodelle ei ole odotuksia. Viime vuoden vastaavassa tekstissä toivottiin terveyden kestävän.. samaa voi toki toivoa nytkin. Tenniskyynärpäästä viis!

Siltikin.. hyvää uutta vuotta 2019 :)

Skeptinen kyynikko

Reissu takana ja oli oikein onnistunut!
Säät eivät suosineet, mutta vain yhtenä päivänä satoi hetken enemmän, muuten oli vähän viileää, mutta poutaa.
Ja kun lähdin sillä asenteella, että ihan sama millainen sää, tämä likka menee ja tekee!
Käveltyä tuli niin paljon, että sain rakkoja jalkaan, vaikka kolmantena reissupäivänä kävin ostamassa hyvät memory foam -pohjaiset kengät.
Mietiskelin jo, että jos ens kesänä (siis ens vuoden kesällä) uudelleen..

Salilla olen edelleen käynyt, tuloksia ei tokikaan pahemmin :D
Viime viikolla teetätin uuden ohjelman ja jessus mikä rääkki tuo nyt on!
Se on sellainen patteritreeni, eli vedän (apinanraivolla) nopeaan tahtiin settejä ilman taukoja. Ja olen ihan dööööd! Mutta, vaikka en välttämättä flow-tilaan pääse, ei tuossa ehdi miettiä paljon muuta kuin sitä mitä tekee, eli sinälläään hyvä.
Reissut ja synttärit ja mitäliet kaikki pitää silti huolen siitä, että ei pahemmin muodot muutu. No, eipä se nyt ole pääasia, vaan se, että pysyn ehkä tämän avulla 5 min. pidempään hengissä.

Mutta otsikkoon..

Tässähän on 1,5 v aikana törmännyt jos minkälaiseen (miespuoliseen) kengänkuluttajaan, ghostaajiin ja jopa huijareihinkin.
Olen aina ollut hyvin varovainen enkä sinällään ole (tunnetasolla) lähtenyt mukaan, joten vahingot ovat olleet pieniä - lähinnä ihmetystä, että "WTF???"
Nyt on yksi kuvio vähän erilainen, mutta huomaan olevani todella kyynisen skeptinen hänestä ja hänen ajatuksistaan.
Siis lähinnä sillä lailla, että jos hänestä ei ole kuulunut hetkeen mitään, mulla EI tule mieleen "voi ei, se ei tykkää musta" VAAN tulee ajatus "okei, tää oli tässä, se oli huijari/ghostaaja". Eli vaikka nämä pelurit ei päässy ns. ihon alle, enkä koskaan paljastanut kiinnostustani, jäi siitä sellainen muistijälki, että kaikki on samanlaisia ja kaikki tulevat tekemään samalla lailla.

Vaikka tässä onkin toki todella alkuvaihe meneillään, olen saanut jos minkälaista kehuvaa ja "olen todella kiinnostunut" viestiä, mutta en siltikään usko. En siis toki sano mitään, juttelen tavallisesti, mutta en myöskään millään lailla sano mitään vastaavaa takaisin.
Tosin tämä on oikeasti niiiiin alussa, että eihän tästä voi sanoa mitään, ei niin yhtään mitään. Mutta kyynikkona myös ajattelen, että ei tästä edes mitään tule.
Huoh. Onneksi osaan olla hiljaa enkä ajattele näitä ääneen kuin ystävän kanssa.

En minä ole muttunut, olosuhteet on

Tässä on ollut viime aikoina kivoja tapahtumia. Ystävien kanssa saanut nauraa napaa nutturalle, syödä hyvin. miettiä asioita sekä suunnitella matkoja!

Itsestäni riippumattomista syistä avautui mahdollisuus lähteä kiertämään muutakin kuin naapurin saunaa.
Olen siis ollut kotikissa lähinnä siksi, että lemmikkikatraan hoitajat ovat olleet vähissä. Ja hoitolaanhan en mussukoitani vie!

Nyt sitten satuttiin ystävien kanssa raatatessa sanomaan ääneen "olis reissua tarjolla" ja ystäväthän siihen sitten "no lähdet! me hoidetaan noi karvakasat!"

Hemmetti, kun olisikin ollut jotenkin tajunnassa aiemmin jo tämä mahis :D
No ei sillä, että hirveesti olisin reissuun ollut lähdössä. Työmatkojenkin kanssa kun oli jo säätämistä niin ei tullut mieleen vapaa-ajan reissaus.

Nyt sitten muutaman viikon päästä Lontooseen - jee!
Olen siellä käynyt pari kertaa aiemmin, mutta työreissuilla eikä hirveesti ollut aikaa turisteilla.
Tuntuukin hiukan oudolta olla vain vapaa-ajan reissaajana... eka kerta meikäläiselle..

Mutta otsikkoon liittyen:
Istuttiin äskettäin kavereiden kanssa iltaa ja seuran liittyi yhteinen kaveri, jonka kanssa ei olla nähty vuosiin. Yksi ystävistä päivitti meidän kaikkien kuulumiset ja mun kohdalla sanoin mm: "..on muuttunut ja alkanut tehdä uusia asioita".
En kyllä ole. Mielestäni.
Lähinnä kai olen alkanut tehdä asioita enemmän siksi, että ei ole parisuhdekuvioita ja näiden ystävien kanssa sitten viettää enemmän aikaa. Aiemmin sitä teki asioita enemmän puoliskon kanssa.
Eikä tämä matkustusjuttukaan liity muuhun kuin ihan käytännön asioihin - kun on koti hoidossa matkan ajan, voi miettiäkin muualle lähtöä.

Ei se kai tarkoita, että minä olisin muuttunut..