Sykkeiden sympatiaa

..or lack thereof.

Kuten aiemmin olen sivuhuomautuksena ehkä kiukutellut, tässä juoksuasiassa nimenomaan sykkeeni on se suuri mysteeri.
Koko juoksukoulun ajanhan syke heilui todella korkealla, mutta en siitä välittänyt. Koska jos olisin välittänyt, en olisi voinut koko hommaa edes aloittaa.

Nyt kun polvikin kremppaasi tässä viime ajat, olen siis kävellyt hiekkatiellä yrittäen silloin tällöin hölkätä jotain matkaa.
Ongelma on vain se, että sykkeet lähtee heti nousemaan yli rasvanpolttosykerajan.

Olen asiasta puhunut siis sen PT-kaverin ja fyssarinkin kanssa ja molemmat ovat (tietenkin) sitä mieltä, että pohja on rakennettava maltillisesti ja siten on vaan jaksettava kävellä ja siitä se se homma lähtee.
Mutta kun ei lähde?!
Olen nyt pari kuukautta kohta kävellyt, eikä mitään muutosta sykkeissä ole.
Vaikka hölkkäisin raahustamalla hitaammin kuin kävelen, sykkeet ampaisee heti liikkeelle. Hölkkä on siis kaiken pahan alku ja juuri! Ärsyttävää!

Googlailin tässä vähän näitä sykeasioita ja löysun mielenkiintoisen Syketohtorin sivun:
Siellä sanotaan rasvanpolttosykkeestä näin: "Laajalti levinneen käsityksen mukaan matalan intensiteetin harjoitus on parasta rasvanpolttoa. Todellisuudessa matalan intensiteetin suorituksessa on korkealla kuitenkin vain rasvan suhteellinen osuus kokonaisenergiankulutuksesta. Intensiteetin noustessa absoluuttinen palavan rasvan määrä ei suinkaan laske, mutta koska muiden energianlähteiden osuus kasvaa, pienenee rasvan suhteellinen osuus. Eniten energiaa aikayksikköä kohden kuluu harjoiteltaessa korkealla sykkeellä, mutta matalan intensiteetin etu tulee sitä, että sitä pystyy ylläpitämään pidempään. Painonhallinnan kannalta tällaisen ”rasvanpolttotreenin” hyöty suhteessa kovempaan lenkkiin toteutuu siis vain jos se on tarpeeksi pitkä.

Mietin, että ehkäpä jos en alkaisikaan tästä lähin yrittämään pakolla olemaan tuolla "Zone 2", joka siis on se rasvanpoltto (lue= alhainen) syke, vaan jospa kokeilisin hölkätä ja antaisin sykkeen nousta "Zone 3" asti. Jonne se siis hyppää nyt sillä hetkellä kun vedän lenkkarit jalkaan.. Polvi ei nyt sano juuta eikä jaata - se ei siis tunnu hölkätessä, eikä oireile sen jälkeenkään kotona. Jospa en vaan välitä siitä nyt.

Hiekkatiellä liikkuessa saa kaupan päälle aika huumaavan (kesä)tuoksun!

Niin, se Dajm minttu on nyt maisteltu. Oikein hyvä. Jos itse olisin tuotteen valmistaja, tekisin yhden muutoksen: nyt siis sitä mintun makua on vain siinä kuorrutuksessa. Sen kun nakertaa päältä pois, alla on se vanha tuttu krokantti (?). Mun mielestä hyvä idea olisi tehdä siitä kovasta osuudestakin mintun makuinen.

Huomasin muuten juuri, että ostamani Susu-minttua on vieläkin jäljellä! Sitähän ostin sen kaksi pussia pari kuukautta sitten ja nyt huomasin, että toinen pussi löytyi kaapista, johon laitoin sen jossakin vaiheessa talteen. Taitaa kohta jo härskiintyä, täytynee syödä pois..