Kilokiukuttelija

12.2.2014

Tämähän edistyy!

Nyt on viime päivät pukannut kiirettä ja työhommia siihen malliin, että ei ole edes ehtinyt blogata. Kauheeta! Joku roti pitäisi tässäkin olla, että ehtisi notkua vähän enemmän täällä kirjoittamassa ja kommentoimassa :D

Toissa päivänä napsahti vaakaan 77,6 kg! Eli lähtöpainosta 81 kg on päästy taas nytkähdys alaspäin.
Huomasin yhtenä päivänä, että sellaiset toppahousut/haalarit, joita käytän metsälenkeillä, tuntuivat kiinni vedettäessä vähän väljemmältä. Siis loppusyksyn ajan oli tuon alimman michelinin kohdalla aina sellainen vetoketjun taukopaikka, kun piti vetäistä pötsiä sisään ja nykäistä vetoketju kiinni. Housut tuntui myös hyvin tiukoilta. No nyt on tuo taukopaikka kadonnut ja vetoketju menee kiinni ok.

Harmittavaa kyllä, pehmeä mittanauhani on kadonnut. Olisi voinut olla hauskaa mitata tuo ruhon ympärimitta ja katsoa tapahtuuko siinä mitään. Ja sellaista metallista mittanauhaa ei oikein hotsita käyttää.. Pitää sitten mittailla vaatteilla.

Mutta eipäs nyt innostuta liikaa - nythän olen vasta viime vuoden loppupuolen luvuissa, pari kiloa pitäisi kadota, että voisi sanoa, että oikeesti on edistytty.

Tuli muuten mieleen, että tapaan tuossa lähiaikoina yhden työkuvioista tutun henkilön, jota en ole nähnyt vuoteen. Nythän olen tietenkin itse iloisena menossa tapaamisen ajatuksella "jeh, joulukilot lähteneet ja vähän päälle!", mutta hänen näkökulmastaanhan olen lihonut..  koska viimeksi kun on nähty, olin jotain 75 kg.. Elämä on kyllä epäreilua :D

Olen taas alkanut ostaa välipalaksi jo yli vuosi sitten löytämääni juomaa: Alpron Hazelnut drink. Vegaaninen tuote, hyvän makuinen ja antaa hyvin energiaa, suosittelen!
Kun en aamiaisen ja päivällisen lisäksi mitenkään voi tai jaksa vetää lounasta, tuo juoma ajaa hyvin lounaan asian.

Tuota myydään sellaisina kolmen kappaleen tetrapakkauksina. En löytänyt kuvaa pakkauksesta, enkä ala kuvaamaan omaa purkkia, kun nuo itse otetut kuvat on välillä niin armottoman surkeita..

Juoksukoulussa oli tänään pisin juoksusetti kertaakaan: 10 + 10 - eli juoksin matolla 10 min "sinne ja saman tien "takaisin" 10 min.. eli putkeen 20 minuuttia.
Ihan ok meni. Loppupuolella olin lähellä joutua/päästä flow-tilaan, mutta menin hölmö ajattelemaan asiaa, ja se katosi sitten jonnekin ajatusten Timbuktuun..


4 kommenttia:

  1. Juuri ajattelin tässä joku päivä samaa, että miten epäreilua tää homma on! Minä laihdun, mutta sitten kuitenkin toisten silmissä kotipaikkakunnalla olen vain lihonnut luuseri, koska en ole enää samoissa mitoissa, kun sillon joskus lukiossa tai YLÄASTEELLA! Hei, kuka muka on?! (No, aika moni...) Ja en ole kuullut kyllä esim. äidiltänikään mitään kommentteja siitä, että paino olisi tippunut... Kai tässä on saavutettu sellaiset äärilukemat, ettei ne enää edes viitsi puhua mun painosta. Noooooh, niillekin mä näytän! :D Oottakaas vaan! ...Niin, ja onnittelut uusista lukemista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähellä olevat ihmiset eivät välttämättä näe muutosta. Sen huomaavat ne joiden kanssa on harvemmin tekemisissä. Ja tuntuisi hassulta kertoa tutulle, että 'niin oikeesti mä oon laihtunut vaikka sun silmissä lihonut..' :-P

      Ja kiitos onnitteluista - jokainen pudotettu gramma lienee kotiin päin!

      Poista
  2. Jee sinun juoksullesi ja painonpudotuksellesi!!

    VastaaPoista