Kilokiukuttelija

1.1.2014

Niin makaa kuin petaa

Kilojenkin osalta.
Kävin nyt vaa'alla tarkistamassa, mikä on joulun saldo. Se on aina ollut sen kaksi kiloa plussaa, ja niin on nytkin. Olen nyt ikävä kyllä täysin uusilla luvuilla - 81 kg! Argh. En ole ikinä koskaan milloinkaan edes käynyt kasin puolella. Muistan, kun seiskan puolelle valuminen aiheutti järkytystä. Saati sitten tuo luku.

Yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että tämä blogi todellakin seuraa lihomista, eikä laihtumista kuten 99,9% kiloblogeista :D

Mutta kuten tuossa jo ennen joulua päätin, nyt on tehtävä jotain, ihan vain tuon keskivartalon hyvinv.. tai siis pahoinvoinnin takia. Jälleen tuli närästystä leffakäynnin jälkeen vaikka jalassa oli fat pantsit. Joihin en muuten edes mahtunut.. On aika surkeesti asiat, jos fat pantsitkin on liian pienet. Tai siis koska olen omppulihava, housut ei mahdu tuosta navan kohdalta kiinni. Jos olisin päärynä, kilot olisi jossakin takamuksen tienoilla. Mutta nyt kun katsoo peilistä, näkee, että takamukseni on vieläkin pienehkö ja tiukka, sinne ei valu yhtään grammaa - kaikki sijoittuu Michelin-renkaaksi tuohon rintojen alle.

No nyt sitten vaan hommiin. Mutta en aio mihinkään nopeisiin toimenpiteisiin, joista lipsun sitten. Ensin on syötävä rauhalliseen tahtiin joulun loppuherkut pois. Ostin yllättävän fiksusti jouluherkut ja -ruoat määrällisesti, ja kaikki alkaa olla loppu. Vielä on joitakin joulutorttuja jäljellä ja jonkun verran suklaakonvehteja. Niitä voinee syödä hitaasti pois. Muuten nyt vaan sitten jätetään kaikki herkut ostamatta.

Se nimittäin pitää niin hyvin paikkansa: jos ei jotain herkkua osta kotiin, ei sitä ole siellä naposteltavaksi. Kääntäen menee vastaavasti niin, että jos jotain on kotiin kannettu, se tulee myös syötyä. Tietenkin.

Enkä aio puhua mistään "elämäntapamuutoksesta", koska olen sellaisen jo kerran tehnyt, ja se oli hyvä juttu, mutta ei kestänyt. Nyt on yritettävä tehdä se tekemättä sitä. Eli pieniä muutoksia hitaasti, ja pidettävä kiinni siitä, että paino lähtisi alaspäin vakituisemmin.
Se Kekkosen kikkakakkonen, että punnitsee itsensä joka aamu voisi olla ok.. Mutta masentaako se, kun ei pitkiin aikoihin tapahdu yhtään mitään. Hmm.. pitää miettiä, ehkä siinä voisi olla ideaa.




4 kommenttia:

  1. Mä punnitsen itseni joka päivä ja yleensä myös iltaisin. Mulla se on hyvä juttu mutta mut on toisaalta myös lihavuusleikattu eli laihtuminen mulla on varmaan nopeampaa ja helpompaa muutenkin, kai. En jotenkin voisi ajatellakaan siirtyväni kerran viikossa punnitukseen, joka on kai se suositeltu tahti. Viikossakin ehtii kerätä kivasti painoa jos niikseen tulee, mun pitää saada tietää useammin mitä painolle kuuluu.

    Mutta siis, pointtini on että kokeile ihmeessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etsiskelin tässä äskettäin blogeja hakusanalla "lihavuus blogi" (kun laihdutus-sanalla tuli niin monia ehdotuksia ;) ja huomasin, että yllättävän paljon löytyy naisia (?), jotka on lihavuusleikattu ja pitävät blogia muutoksesta. Ei mun aikana vaan.. siis noita lihavuusleikkauksia pahemmin ollut. Ehkä siksi, että ainakin aiemmin niitä pidettiin tosi riskialttiina juttuna. Ehkä nykytekniikat on kehittyny..

      No, joka tapauksessa ajattelin ottaa tuon NOOM-appsin käyttöön taas. Ei tartte alkaa tuhraamaan tuloksia johonkin vihkoon :) Aamupunnitus toiminee mulle parhaiten, koska iltapaino on aina taatusti huikeasti enemmän!
      Mutta kiitti vinkistä, katsotaan miten alkaa viivat elää...

      Poista
    2. Joo, siis tottakai iltapaino on enemmän, mutta siitäkin näkee mihin suuntaan se paino on menossa. Mulla yleensä n. 500g illalla enemmän painoa ku aamulla. En mä silti ajattele että oon nyt lihonut 500g :)

      Lihavuusleikkaus on kai melko helppo toimenpide nykyään mutta monenlaisista ongelmista olen kuullut. Mä olen itse hyvin vähällä päässyt eikä ole tarvinnut katua, mutta olen lukenut jutuista joissa ruokahalu mennyt kokonaan tai on tapahtunut jotain ihan tosi vakavaakin. Noh, eipä siihen kukaan heppoisin perustein ryhdykään, saati pääse, ja itse olen saanut olla tosi tyytyväinen päätökseen.

      Poista
    3. Itse taidan olla vähän "kerran viikossa" ja "useamman kerran päivässä" -koulukuntien välimaastosta :) Kerran viikossa kun punnitsee, voi olla, että punnitus osuu sellaiseen päivään, että vaan masentaa luvut (turvotusta, nesteitä kertynyt tms). Taas usein samana päivänä punnitseminen ei tunnu tuovan mitään oleellista lisäinfoa.

      Hyvä jos leikkaus oli hyödyllinen! Itsellä leikkaus tulisi suorittaa lähinnä ajatuskulkujen osalta.. eli katkaista impulssi jatkaa syömistä tai ottaa (liian) isoja annoksia..

      Poista